Demarissa (27.10) oli kansanedustajan, emeritusprofessorin Erkki Pulliaisen (vihr.) haastattelu. 

Hän on kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCNn susiasiantuntijaryhmän jäsen siitä lähtien kun se perustettiin Tukholmassa vuonna 1973 ja "rauhoittelee viime viikkoina esiin noussutta susihysteriaa (...) ".

Pulliainen osallistui hiljan Yhdysvalloissa kansainväliseen susikongressiin, missä kävi ilmi, ettei terve vahingoittumaton susi käynyt viime vuosisadalla yhdenkään ihmisen kimppuun missään päin maailmaa. Kongressiin osallistui myös RKTMn suurpetotutkija Ilpo Kojola joka vaihtaa tietoja susikannasta Petrozavodskin yliopiston susiasiantuntijan Pjotr Daniloviin kanssa ja sähköpostittaa hänelle "Dear Pjotr". 

Danilov on hyvin perehtynyt Venäjän laajaan tutkimukseen ja -kokemukseen Venäjällä yleisestä euraasialaisesta metsäsudesta ja kertoo suuresti kunniottavansa v. 1920 syntyneen Michail Palvlovin työtä. Pavlov oli Neuvostoliiton tiedeakatemian jäsen ja aikansa arvostetuimpia metsäsuden tuntijoita. 

Toisen maailmansodan aikana hän toimi Kirovin (Vjatkan) maakunnassa ja kertoo kirjassaan Volk, Susi 1985 miten sikäläkäiset sudet pian menettivät ihmispelkonsa metästäjien lähdettyä rintamalle. Susia liikkui Kirovin kaupungin kaduilla, tappoivat koiria pihoilla, nukkuivat puistoissa ja rupesivat syyskuussa 1944 käymään lasten ja naisten kimppuun tappaen ja syöden 26 henkilöä vuoteen 1953 mennessä. Pavlov selostaa kirjassaan muitakin suden ihmissyöntitapauksia 1900-luvulla. 

Volk kirjan luku "Suden vaarallisuus ihmiselle" käännettiin Norjan ja Ruotsin kielille ja julkaistiin 1980-luvun lopulla mutta vaikutusvaltaiset sudensuojelijat onnistuivat estämään jakelun. Sen voi imuroida ruotsiksi netistä http://www.locomail.com/vargen. 

Intian Hazaribaghissa sudet tappoivat 92 lasta 1989 - 1995 ja IUCNn susiryhmän puheenjohtaja David Mech USA:sta kävi paikan päällä varmistamassa raporttien todenperäisyyden. toteamassa tapahtumat. 

Historiantutkija Antti Lappalainen julkaisi 19.10 kirjan "Suden jäljet", Metsäkustannus, nettitilaukset www.metsalehti.fi. Vuodesta 1802 jolloin Suomen asukasluku oli 835.000 vuoteen 1881 jolloin se oli 2 miljoonaa sudet tappoivat vähintäin 78 lasta ja 61 aikuista. Useimmat syötiin mitä rabiessusi ei tee. 

Suhteessa asukaslukuun uhrien lukumäärä vastaa noin 39.000 eli 500/v tämän päivän EUssa jossa terroristien tätä paljon pienemmät tuhot ovat saaneet EUn säätämään erikoislakeja kansalaisten suojaksi. 

Tänä päivänä sudet ovat Suomessa yhtä hyvässä turvassa ihmiseltä kuin ne olivat Kirovissa 1940-luvulla ja ne ovatkin ruvenneet käyttäytymään samalla tavalla esim Kuhmoisissa. Silti Pulliainen pilkkaa kuntien susivaaran takia järjestettyjä koulukyytejä: Pulliainen hymähtää, että "susivaara on vanha ja hyväksi koettu keino saada lapsille kyyti kotiovelta, jos lain vaatimus viiden kilometrin koulumatkasta ei täyty." 

Ruotsalaiselle viikkolehdelle Land 1985:6 Pulliainen lausui kuuluisista Turun tappajasusista: "Kirkonkirjojen tiedot (kuolinsyy suden tappama) ovat erittäin epäluotettavia. Lasten häviämisellä on yhtä hyvin voinut olla muita syitä". 

Murhenäytelmiä selostettiin laajasti sen ajan sanomalehdissä ja Uno Godenhjelm julkaisi vuonna 1891 niistä kirjan "Minnen från Vargaåren i Åbolands län", Muistoja Turun läänini susivuosista. 

EU-komissio näyttää sokeasti uskovan IUCNn susiryhmän seuraaviin oppikappaleisiin: 1) Susi ei hyökkää ihmisten kimppuun. 2) Susi on uhanalainen. 3) Susikantaa ei voi verottaa. Ajankohtaisessa kanteessa Suomea vastaan sanotaan: "suden normaali ruokalvalio koostuu luonnonvaraisista eläimistä" (..) "normaaleissa luonnon olosuhteissa sudet pyrkivät välttämään ihmiskontakteja" (..) "on olemassa tehokkaita vaihtoehoja (tappamiselle) kuten karkotteet, hajusteet..". 

Komission lehdistösihteeri Barbara Helfferich ilmoitti Vasabladet lehdelle 13.4.05: "EU-komissio katsoo sudenpelon Suomessa olevan yllytetyn ja, että hyvin organisoitu lobby käyttää sitä omiin tarkoitusperiinsä. (..) Sataan vuoteen susi ei ole tappanut yhtään suomalaista." 

Olisi syytä herätä vastarintaan mielettömyyttä vastaan ennekuin lapsia rupeaa kuolemaan. 

Magnus Hagelstam Metsänhoitaja/Siuntio

Tillbaka/Takaisin