Historiantutkija Antti Lappalainen on etsinyt todisteita suden ihmissurmista kirkonkirjoista, sanomalehdistä ym lähteistä ja julkaisi 19.10 tulokset kirjassa Suden Jäljet, Metsäkustannus, nettitilaukset www.metsalehti.fi. 

Vuosina 1802-1881 sudet tappoivat Suomessa ainakin 78 lasta ja 61 aikuista. Useimmat uhrit syötiin mitä rabiessusi ei tee. Hyökkäysten välillä saattoi kulua vuosia mutta 1844-1850 sudet tappoivat 25 lasta ja 2 aikuista Karjalan kannaksella ja vuosina 1880-1881 Turun seudulla 22 lasta. Loput 90 murhenäytelmää tapahtuivat pienempinä sarjoina. Kuvauksista voi päätellä, että tehoton tai puuttuva vaino johtaa pelottomuuteen ja lopulta ihmissyöntiin. 

Myös Venäjällä on kertomuksia tällaisesta. Vuonna 1920 syntynyt Michail Palvlov, myöhemmin Neuvostoliiton tiedeakatemian jäsen, toimi mm Kirovin (Vjatkan) maakunnassa. Hän kertoo kirjassaan Volk, Susi 1985,  miten sikäläkäiset sudet pian menettivät ihmispelkonsa toisen maailmansodan aikana metästäjien lähdettyä rintamalle. 

Susia liikkui Kirovin kaupungin kaduilla, tappoivat koiria pihoilla, nukkuivat puistoissa ja rupesivat syyskuussa 1944 käymään lasten ja naisten kimppuun tappaen ja syöden 26 henkilöä vuoteen 1953 mennessä. 

Volk kirjan luku "Suden vaarallisuus ihmiselle" käännettiin Norjan ja Ruotsin kielille ja julkaistiin 1980-luvun lopulla mutta kirjanen jäi levittämättä sudensuojelijoiden painostuksesta. Voit imuroida sen ruotsinkielisenä netistä http://www.locomail.com/vargen. 

Suden ihmissyöntiä esiintyy Venäjällä edelleen ja sitä raportoidaan myös mm Intiasta, Iranista ja Kiinasta. Silti sudensuojelijat todistelevat, ettei susi ole vaarallinen. 

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCNn susiasiantuntijarhymä on kolme vuosikymmentä ajanut suden palauttamista alueille josta se aikoinaan hävitettiin. Ryhmän jäsen vuodelta 1973, Erkki Pulliainen Demarissa 28.10: ”Pulliainen osallistui hiljan Yhdysvalloissa kansainväliseen susikongressiin, missä kävi ilmi, ettei terve vahingoittumaton susi käynyt viime vuosisadalla yhdenkään ihmisen kimppuun missään päin maailmaa." 

Pulliainen pilkkaa myös eräiden kuntien susivaaran takia järjestämiä koulukyytejä: "Pulliainen hymähtää, että susivaara on vanha ja hyväksi koettu keino saada lapsille kyyti kotiovelta, jos lain vaatimus viiden kilometrin koulumatkasta ei täyty". 

Hesarissa oli 6.10 Faktaruutu sudesta otsikolla ”Susi ei ole vaarallinen”. ”Asiantuntijat eivät tunne ensimmäistäkään tapausta jolloin terve, luonnossa elävä susi olisi tappanut ihmisen”. Valheita on toistettu eri muodoissa kolme vuosikymmentä ja EUn susipolitiikka näyttääkin perustuvan niihin. 

EU-komission ajankohtaisessa kanteessa Suomea vastaan sanotaan: ”Komissio toteaa myös, että on olemassa tehokkaita vaihtoehtoja (suojautua susilta), kuten karkotteet, hajusteet, sähkö- tai muut aidat...” (..) "suden normaali ruokalvalio koostuu luonnonvaraisista eläimistä" (..) "normaaleissa luonnon olosuhteissa sudet pyrkivät välttämään ihmiskontakteja". 

Ympäristödirektoraatin lehdistösihteeri Barbara Helfferich ilmoitti Vasabladet lehdelle 13.4.05: "EU-kommissio katsoo sudenpelon Suomessa olevan yllytetty ja, että hyvin organisoitu lobby käyttää sitä omiin tarkoitusperiinsä. (..) Sataan vuoteen susi ei ole tappanut yhtään suomalaista." 

Ryhmä avainpaikoilla istuvia ja hyvin rahoitettuja fanaatikkoja on onnistunut siirtämään Suomen perustuslakiin ja EUn perusoikeuskirjaan kirjatut oikeudet turvallisuuteen ja vapaaseen liikkumiseen kansalaisilta susille. 

EUn Suomen suurlähetystön päällikön puhelinnumero on 09-62265450, sähköposti burhel@cec.eu.int ja osoite Pohj.Esplanandi 31, 00100 HELSINKI. Kerro hänelle mitä ajattelet! Tämäkin kirjoitus on yhden miehen kansalaisaktiivisuuden tulos. 

Magnus Hagelstam Metsänhoitaja/Siuntio

Tillbaka/Takaisin