SUSIKIISTA ON RATKAISTAVISSA

Suden hoitosuunnitelmaa valmistelleet Jukka Bisi ja Sami Kurki luokittelevat (Vieraskynä 4.3) suomalaisen susikiistan ratkaisemattomaksi ja toteavat ympäristöpolitiikan tarvitsevan kriisiytyessään omat ahtisaarensa. Ratkaisuun päästään ahtisaarettakin tunnustamalla tosiseikat. 

Susi ei ole uhanalainen laji. Meillä esiintyvään harmaasuden kanta Venäjällä on noin 50.000 yksilöä. Kanta on tänä päivänä kasvussa siitä huolimatta, että suden metsästys on sallittu ympäri vuoden. Silti 13.000 yksilön vuosittainen kaatomäärä ei riitä pitämään kantaa tasolla joka takaa susille rittävää villien saaliseläinten saantia. Siksi niiden hyökkäykset kotieläinten kimppuun ovat yleisiä ja ne hyökkäävät ihmistenkin kimppuun. "Taistelu petoja vastaan" on Venäjällä jatkuva huoli kuten se oli Suomessa 1800-luvulla. 

Karjalan Tasavallan presidentti Katanandov kertoi hiljattain Suomessa ollessaan, että sudet ovat syöneet hirvet vähiin Karjalassa joten ei enää voida myöntää hirven kaatolupia suden tapporahana. Sudenmetsästyksen käytyä taloudellisesti kannattamattomaksi sudet lisääntyvät hallitsemattomasti. 

Harmaasuden toisella suurella levinneisyysalueella Kanadassa elää noin 60.000 yksilöä. Sikäläinen maaseutuväestö on aseistettu, metsästystaitoinen ja liikkuva ja susikantaa pystytään ongelmitta kontrolloimaan ihmisasumusten läheisyydessä. 

Susi on vaarallinen kun se totuttautuu ihmiseen. Saaliseläinten hupeneminen, haaskat tai muu houkutus ajavat sudet etsimään ruokaa ihmisasumusten läheltä. Jos susia ei metsästetä tehokkaasti, ne alkavat totuttautua ihmiseen ja tulevat yhä rohkeammiksi. Aluksi sudet testaavat ja tappavat karjaa mikä näkyy purtuina häntinä ja korvina. Seuraavaksi ne siirtyvät saalistamaan kotieläimiä ja karjaa, varsinkin koiria, huolimatta omistajan väliintulosta josta ne tuskin välittävät. Tämän jälkeen ne aloittavat määrätietoisen, pitkäjaksoisen ihmisten tutkimisen. Tarkastelua yhä lähemmältä seuraa nuuhkiminen, nuoleminen, pureskelu ja vaatteiden repiminen, ihmisten haastaminen ja uhkaaminen ja lopulta hyökkäys. 

Kun sudet esiintyvät pelottomina ja uteliaina, tuijottavat ihmistä ja seuraavat häntä, niin ne tutkivat häntä - ilmeisesti saalistus mielessä. Voi olla kohtalokasta, jos tätä ei tunnista. - Sudet tappoivat 22-vuotiaan opiskelijan Pohjois-Kanadassa 8.11.2005. Vastasataneesta lumesta voitiin todeta, että hän oli ollut yksin neljän suden lähestyessä takaa ja, että hän oli noussut pystyyn kolme kertaa ennen kuin hän jäi makaamaan. Muutama päivä aikaisemmin hän oli haltioituneena kertonut miten läheltä hän pääsi kuvaamaan susia. 

Susikantaa hoidetaan realismilla Kanadassa. Kaatokiintiöt määritellään niin, että villejä saaliseläimiä riittää ja sudet pysyvät arkoina. Suden tullessa pelottomaksi jokainen saa tappaa sen. Voi myös kutsua paikalle "predator control officer"in, petokontrollivirkailijan joka hoitaa asian. Jopa Algonquinin luonnonpuistossa ammutaan pelottomuutta osoittavat sudet vierailijoiden turvallisuuden takia. Silti esiintyy välikohtauksia mutta vakavat tapaturmat ovat äärimmäisen harvinaisia koska suden totuttautumiseen puututaan välittömästi. 

Suomessa sudet ovat lisääntyneet voimakkaasti EUn suojelumääräysten astuttua voimaan vuosikymmen sitten ja monet niistä ovat totuttautuneet ihmiseen tavalla joka loukkaa kotirauhaa ja uhkaa ihmishenkiä. MMM noudattaa EUn luontodirektiiviä eväten useimmat anomukset tappaa totuttautuneita susia eivätkä useimmat poliisipäälliköt puutu tilanteisiin poliisilain perusteella. Tilanne on kehittynyt kestämättömäksi. 

Hallituksen ja EU-komission tulisi kiireellisesti luoda pelisäännöt susikannan hoidolle. Siinä tulisi tunnustaa tosiseikat ja turvata kansalaisten turvallisuus, elämänlaatu ja toimeentulo. Tähän velvoittavat Suomen perustuslaki ja EUn perusoikeuskirja EUn luontodirektiivin myötäillessä määräyksellään, että sen mukaisesti "toteutetuilla toimenpiteillä otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet." 

Suomen oikeuskanslerikin on ottanut kantaa asiaan. Päätöksessään 13.07.1999 11/21/98 hän toteaa perusoikeuksien toteutumisesta, että "Petoeläinten ihmisille aiheuttama tai ainakin niistä ihmisten asuin- ja liikkumisalueilla tehtyihin havaintoihin perustuva todelliseksi mielletty uhka on sellainen turvallisuutta heikentävä tekijä, jonka poistaminen on hallitusmuodon 16 a §:n 1 momentin mukaisesti julkisen vallan velvollisuutena. (..) petoeläinten aiheuttamaa uhkaa ei voida poistaa niin, että luonnon monimuotoisuus myös erämaaluonnon petokantojen osalta vaarantuu. Karhu enempää kuin susikaan ei kuitenkaan meillä kuulu asuttujen seutujen luonnonoloihin."

Susikriisin ratkaisun ainekset ovat olemassa ja siihen tarvitaan Suomen ja EUn johdon yhteistä panosta. 

Henrik Lax                                                                                                       Euroopan parlamentin jäsen

Lue selitys WFF:stä!

Takaisin